Cortex Ry
Säännöt
Yleisiä määräyksiä
1§ Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Tampereen psykologian opiskelijoiden ainejärjestö Cortex ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere.
2§ Yhdistyksen tarkoitus
Yhdistyksen tarkoituksena on toimia jäsentensä edunvalvojana sosiaali- ja koulutuspoliittisissa asioissa, muodostaa jäsenistöön aktiivinen psykologian opiskelijoiden yhteisö ja mahdollistaa jäsentensä hyvinvoinnin kehittäminen ja ylläpito sekä fyysisen että psyykkisen terveyden osana.
3§ Yhdistyksen tehtävät
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
1. Järjestää kokous-, keskustelu-, koulutus-, esitelmä- ja virkistystilaisuuksia
2. Järjestää tutustumisretkiä eli ekskursioita jäsentensä ammatillisen tietoisuuden lisäämiseksi
3. Tekee yhteistyötä muiden ainejärjestöjen, ammattialan yhdistysten ja muiden sidosryhmien kanssa
4. Tiedottaa yhdistyksen jäsenille aktiivisesti Cortexin sekä sen sidosryhmien tapahtumista ja tuoreista edunvalvonnallisista uutisista
5. Tekee aloitteita ja kannanottoja jäseniä koskettavista edunvalvonnallista kysymyksistä asianomaisille tahoille
6. Edistää jäsentensä verkostoitumista kansainvälisellä tasolla
7. Pyrkii edistämään jäsentensä sosiaalisen vastuuntunnon kehittymistä
8. Toimii muilla vastaavanlaisilla tavoilla jäsentensä edun ja yhteisten pyrkimysten hyväksi
4§ Yhdistyksen toiminnan edellytykset
Toimintansa rahoittamiseksi yhdistys kantaa jäsenmaksuja ja harjoittaa haalarimerkkien, tiivistelmien sekä yhdistyksen nimikkotuotteiden myyntiä. Yhdistys voi järjestää asianmukaisin luvin rahankeräyksiä, arpajaisia sekä juhla- ja huvitilaisuuksia. Lisäksi yhdistys voi harjoittaa yritysyhteistyötä ja ottaa vastaan avustuksia sekä lahjoituksia.
5§ Nimenkirjoitusoikeus
Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja.
Jäsenet ja jäsenyys
6§ Jäsenet
Yhdistyksellä voi olla varsinaisia jäseniä ja kannattajajäseniä.
7§ Varsinaiset jäsenet
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä ne Tampereella psykologian kandidaatin tai maisterin tutkintoa opiskelevat henkilöt, jotka ovat maksaneet yhdistyksen jäsenmaksun.
8§ Kannattajajäsenet
Yhdistyksen kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä kaikkia psykologian opiskelijoiden pyrkimyksiä tukevat henkilöt tai tahot, jotka ovat maksaneet yhdistyksen kannattajajäsenmaksun. Kannattajajäsenillä on yhdistyksen kokouksissa puheoikeus. Kannattajajäsenien osallistumismahdollisuudesta kuhunkin yhdistyksen tapahtumaan päättää hallitus tapahtumakohtaisesti. Kannattajajäseneksi hakemisesta ja heidän asemastaan säädetään tarkemmin ohjesäännössä.
9§ Jäsenen eroaminen
Yhdistyksen jäsen voi milloin tahansa erota ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksenhallitukselle tai sen puheenjohtajalle, tai ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessapöytäkirjaan merkittäväksi. Yhdistyksen varsinainen jäsen on velvollinen eroamaan pysyvästi hänen lopetettuaanopiskelunsa Tampereen yliopistossa psykologian kandidaatin tai maisterin tutkintoa varten. Hallituksen jäsenenä tai yhdistyksen toimihenkilönä toimiva, opiskelunsa lopettanut henkilövoi kuitenkin toimikautensa ajan olla yhdistyksen varsinainenjäsen.
10§ Jäsenen erottaminen
Hallitus voi erottaa ne henkilöt, jotka ovat suorittaneet psykologian opintonsa loppuun taijotka muuten eivät enää täytä 6 §, 7 § ja 8 § säädettyjä ehtoja jäsenyydelle. Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä, jos hän on toiminut yhdistyksen tarkoitusperiä vastaantai toimillaan yhdistyksessä tai sen ulkopuolella merkittävästi vahingoittanut yhdistystä taivaikeuttanut sen toimintaa tai toimillaan vaikeuttanut muiden jäsenten toimintaa. Jäsenvoidaan myös erottaa yhdistyslain 14§:n mainitsemista syistä. Erottamisesta päättääyhdistyksen hallitus asianomaista kuultuaan. Jäsen voidaan erottaa myös siinä tapauksessa, että hän ilman pätevää syytä jättääkäyttämättä oikeuden tulla kuulluksi. Kaksi kolmasosaa hallituksen jäsenistä on kannatettavaerottamista. Päätöksessä, joka tulee toimittaa myös erotetulle, täytyy mainita erottamisensyy. Kurinpitotoimenpiteenä erottaminen on viimeinen keino. Yhdistyksen jäsenelle voidaankohdistaa kurinpitotoimia, mikäli tämä on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolellahuomattavasti vahingoittanut yhdistystä. Päätösvalta kurinpitotoimien käyttämisessä onyhdistyksen hallituksella. Kurinpitotoimina voidaan käyttää varoituksia, jäsenpalvelujenepäämistä määräajaksi sekä porttikieltoa yhdistyksen tilaan ja tapahtumiin. Jäsenellä on aina oikeus tulla kuulluksi myös kurinpitotoimenpiteissä. Jäsenellä on oikeussiihen, että erottaminen ratkaistaan yhdistyksen kokouksessa. Jäsenen tulee ilmaistahalukkuutensa kutsua koolle yhdistyksen kokous erottamisen ratkaisemiseen 14 päivänkuluessa kuulemisen ilmoituksesta. Yhdistyksen kokouksessa kaksi kolmasosaa yhdistyksenkokouksessa annetuista äänistä on kannatettava erottamista.
11§ Jäsenen oikeudet
Jokaisella varsinaisella jäsenellä on oikeus:
1. osallistua yhdistyksen kokouksiin ja käyttää siellä puhe- ja äänivaltaa
2. tehdä kirjallisia aloitteita hallitukselle
3. osallistua tarvittaessa hallituksen kokouksiin käyttäen niissä puhevaltaa
4. tutustua yhdistyksen ja hallituksen kokousten pöytäkirjoihin
5. osallistua yhdistyksen tapahtumiin osallistumiskiintiöiden ja -vaatimusten puitteissa
6. hyödyntää yhdistyksen jäsenpalveluita
Yhdistyksen kokous
12§ Yhdistyksen kokous
Yhdistyksen ylintä päätäntävaltaa käyttää yhdistyksen kokous. Yhdistyksen kokouksen kutsuu koolle hallitus. Jokaisella yhdistyksen varsinaisella jäsenellä on oikeus osallistua yhdistyksen kokoukseen ja käyttää siellä puhe- ja äänivaltaa. Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Äänioikeutta ei voi siirtää valtakirjalla. Kannattajajäsenillä on yhdistyksen kokouksissa puheoikeus. Kokouskutsu ja kokouksen esityslista on lähetettävä Cortexin sähköpostilistalle vähintään seitsemän päivää ennen kokousta. Asia voidaan ottaa kokouksen päätettäväksi esityslistan ulkopuolelta, jos kokous julistaa asian viiden kuudesosan enemmistöllä kiireelliseksi. Yhdistyksen kokous on päätösvaltainen, kun se on sääntöjen mukaan koolle kutsuttu. Yhdistyksen kokous voidaan tarvittaessa myös järjestää tietoliikenneyhteyden tai teknisen apuvälineen avulla.
13§ Yhdistyksen sääntömääräiset kokoukset
Yhdistyksen sääntömääräisiä kokouksia ovat syyskokous ja kevätkokous. Kevätkokous pidetään vuosittain maaliskuun loppuun mennessä.
Kokouksessa käsitellään ainakin seuraavat asiat:
1. Käsitellään ja hyväksytään yhdistyksen päättyneen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös
2. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä päättyneen vuoden vastuullisille toimijoille.
Syyskokous pidetään ennen syyslukukauden päättymistä. Kokouksessa käsitellään ainakin seuraavat asiat:
1. Hallituksen puheenjohtajan valinta seuraavalle vuodelle
2. Hallituksen varapuheenjohtajan valinta seuraavalle vuodelle
3. Hallitukseen sihteerin valinta seuraavalle vuodelle
4. Hallitukseen rahastonhoitajan valinta seuraavalle vuodelle
5. Hallituksen muiden jäsenten valinta seuraavalle vuodelle
6. Yhdistyksen toimihenkilöiden valinta seuraavalle vuodelle
7. Toiminnantarkastajien ja varatoiminnantarkastajan valinta seuraavalle vuodelle (1-2 toiminnantarkastajaa ja 1 varatoiminnantarkastaja)
8. Tulevan tilikauden jäsenmaksun suuruudesta päättäminen
9. Hallituksen laatiman toimintasuunnitelman ja talousarvion käsittely ja hyväksyminen
14§ Ylimääräinen yhdistyksen kokous
Ylimääräinen yhdistyksen kokous kutsutaan koolle, mikäli yhdistyksen kokous tai hallitus niin päättää tai, jos vähintään kymmenen tai kymmenesosa yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti hallitukselta vaatii. Kokous on pidettävä 30 päivän kuluessa vaatimuksen jättämisestä.
15§ Yhdistyksen kokouksen kulku
Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja ja hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouksen puheenjohtajana ja sihteerinä toimivat kulloinkin kokouksen näihin tehtäviin valitsemat henkilöt. Kokouksen puheenjohtajaksi ei voida valita istuvaa hallituksen puheenjohtajaa eikä kevätkokouksessa päättyneen vuoden vastuullisia toimijoita. Kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jonka hyväksi äänten enemmistö on annettu. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. Vaalissa äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Kokouksista pidetään pöytäkirjaa, jonka kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjantarkastajiksi valittua kokouksen osanottajaa allekirjoittavat. Tieto kokouksessa käsitellyistä ja päätetyistä asioista on kahden viikon kuluessa kokouksesta saatettava tiedoksi yhdistyksen jäsenille.
Yhdistyksen hallitus
16§ Hallitus ja sen tehtävät
Yhdistyksen hallitus valitaan syyskokouksessa aina vuodeksi kerrallaan. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja rahastonhoitaja sekä 5-7 muuta jäsentä. Hallituksen jäsenen tulee olla myös yhdistyksen jäsen. Hallitusrakenne on määritelty tarkemmin ohjesäännössä. Hallituksen tehtäviin kuuluu:
1. Yhdistyksen päätösten toimeenpano
2. Jäsenistöltä tulleisiin aloitteisiin reagoiminen
3. Yhdistyksen edustaminen
4. Yhdistyksen hallinnon ja talouden hoito
5. Yhdistyksen etujen ja voimassa olevien sääntöjen noudattamisen valvominen
6. Valiokuntien, työryhmien ja toimikuntien asettaminen avuksi tarpeen vaatiessa
7. Yhdistyksen kokousten valmistelu ja ylimääräisten yhdistysten kokousten koollekutsuminen tarvittaessa
8. Yhdistyksen sisäisestä ja ulkoisesta tiedostustoiminnasta huolehtiminen
9. Vuosikertomuksen, tilinpäätöksen, toimintasuunnitelman ja talousarvion laatiminen
10. Yhdistyksen toiminnan kehittäminen
11. Seuraavan hallituksen perehdyttäminen tehtäväänsä
12. Päätöksenteko muissa yhdistyksen asioissa, joita ei erikseen ole säädetty yhdistyksen kokouksen päätettäväksi.
17§ Hallituksen erottaminen
Yhdistyksen kokous voi erottaa hallituksen kesken toimikauden kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä. Uusi hallitus on valittava 30 päivän kuluessa jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
18§ Hallituksen kokousten koollekutsuminen ja päätösvaltaisuus
Hallituksen kokouksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta on koolla vähintään puolet hallituksen jäsenistä, joista yksi on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jonka hyväksi äänten enemmistö on annettu. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt. Vaalissa äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Hallituksen kokoukseen voidaan osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä kokouksen aikana tai ennen kokousta.
Toimihenkilöt
19§ Toimihenkilöt
Yhdistyksen toimihenkilöt ja heidän tehtäväkuvauksensa on lueteltu ohjesäännössä. Toimihenkilön tulee huolehtia ohjesäännössä määriteltyjen tehtävien hoidosta sekä seuraajansa perehdyttämisestä tehtävään. Hallitus ja yhdistyksen kokous voivat päätöksellään perustaa uuden toimen myös kesken toimikauden. Valinta tehtävään tulee kuitenkin tehdä vasta seuraavassa hallituksen tai yhdistyksen kokouksessa ja asian tulee olla kokouksen esityslistalla. Henkilö voi hoitaa samana vuonna myös useampien toimihenkilöiden tehtäviä. Toimihenkilö voi myös toimia samaan aikaan hallituksen jäsenenä, varapuheenjohtajana, sihteerinä tai rahastonhoitajana.
Talous
20§ Taloudenhoito
Yhdistyksen toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Yhdistyksen talouden hoidosta vastaa hallitus rahastonhoitajan johdolla. Toiminnantarkastajien on vuosittain suoritettava yhdistyksen talouden ja hallinnon tarkastus ja sen perusteella annettava lausuntonsa toiminnantarkastuskertomuksen muodossa yhdistyksen kevätkokoukselle vähintään kolme päivää ennen kokousta. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen sekä vuosikertomus on jätettävä toiminnantarkastajille viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.
21§ Taloudellinen päätöksenteko
Puheenjohtajalla ja rahastonhoitajalle on yhdessä päätäntävalta rahankäytöstä aina 50 euroon asti. Jos summa ylittää tämän, mutta pysyy alle 500 eurossa, asiasta päättää hallitus. Tämän ylittävistä rahallisista panostuksista päättää yhdistyksen kokous.
Lisäsäädöksiä
22§ Sääntöjen muuttaminen
Näitä sääntöjä voidaan muuttaa yhdistyksen kokouksessa, jos muutoksesta on kokouskutsussa mainittu ja jos vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä kannattaa muutosta.
23§ Yhdistyksen purkautuminen
Päätös yhdistyksen purkautumisesta on tehtävä kahdessa vähintään kolmen viikon väliajoin pidetyssä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Yhdistyksen purkautuessa sen varat lahjoitetaan Suomen Mielenterveysseuralle.
24§ Ohjesääntö
Näiden sääntöjen lisäksi noudatetaan ohjesääntöä, joissa määräyksiä ja niiden toteutustapaa voidaan sääntöjen ja yhdistyslain puitteissa tarkentaa. Ohjesäännön muuttamisesta päättää yhdistyksen kokous. Muutosesitys hyväksytään, jos sitä kannattaa enemmistö kokouksessa annetuista äänistä.
25§ Sääntöjen ulkopuoliset tapaukset
Tapauksissa, joita ei ole mainittu näissä säännöissä tai ohjesäännössä, noudatetaan voimassa olevaa yhdistyslakia.
